Tämän vuoden Valencian maraton juostiin sunnuntaina 1.12.2024, tarkalleen neljä viikkoa Valencian aluetta koetelleiden tuhotulvien jälkeen. Missään vaiheessa maratonia ei uhannut peruminen, mutta melkoisesti katastrofi toi muutoksia tapahtumaan.
Järjestäjät mainostavat Valencian maratonin kuuluvat maailman top 4-maratonien joukkoon. Ja onhan se jättimäinen tapahtuma. Juoksijoita on 35.000 ja aina loppuunmyyty, maailman kovimmat juoksijat osallistuvat siihen vuosittain, kyseessä on Espanjan suurin juoksutapahtuma ja Valencian maraton on viime vuosina yksi eniten nosteessa ollut massamaraton. Varmaan nämä tekijät vaikuttivat osaltaan, että aika nopeasti järjestäjiltä tuli tuhotulvien jälkeen viestiä, että jatkakaa treenaamista, maratonia ei peruta. Kilpailun tuotto ohjattiin katastofiapuun.
Tragedia näkyi niin katukuvassa kuin maratontapahtumassa. Luonnollisesti kadut oli ehditty siivota liejusta ja romuista, mutta mm. kaupungin metro ei vielä toiminut, junavuoroja oli peruttu ja hallituksen vastaiset mielenosoitukset tukkivat keskustan mm. maratonia edeltävänä iltana. Valencialaiset ovat tyytymättömiä niin paikallishallinnon kuin valtionkin toimiin tuhotulvien jälkeen.
Itse maraton juostiin tulvauhrien muistolle. Lähtöä edelsi hyvin voimakas puhe selviytymisestä ja valencialaisten vahvuudesta. Koko maailma juoksee Valencian puolesta. Ennen lähtöä pidettiin hiljainen hetki, joka päättyi lähtölaukaukseen. Todella vaikuttavaa ja ikimuistoista.
Reittiä oli jouduttu muuttamaan viime vuodesta. Aiemmin todella tasainen reitti sisälsi nyt nousumetrejä 76, mutta niitä ei kuitenkaan havainnut missään kohti. Reitin nopeutta kuvaa hyvin se, ettei kertaakaan tarvinnut astua minkään korokkeen tai katukiven yli. Lisäksi pienenkin, parin sentin montun vieressä oli toimitsija varoittamassa vaarasta...
Maratonexpo järjestettiin Valencian messukeskuksessa. Olimme maratonryhmäni TrioWoiman kanssa paikalla lauantaina alkuiltapäivästä, jolloin saimme jonottaa sisäänpääsyä noin puoli tuntia. Expo oli valtava niin kooltaan kuin kävijämäärältäänkin. Jätimme jonottamatta perinteisiin valokuvanottoposeerauspaikkoihin, mutta paellapartyihin menimme, ja hyvää oli. Harmillisesti expossa ei ollut mitään maistiaisia, onnenpyöriä tai tarjoilua, mutta juoksunumeron lisäksi järjestäjiltä sai kuitenkin goodie bagin, joka sisälsi mm. juotavaa ja syötävää. Itse arvostan aina tyylikästä juoksupaitaa, ja sellaisen Valenciasta sai. Juoksun jälkeen maaliinpäässeet saivat finisher-narukassin, johon sai kerätä mm. juotavaa, hedelmiä ja energiapatukoita. Luonnollisesti mitalikin pujotettiin kaulaan.
Juoksupäivän keli oli lähes täydellinen. Täysin tuuleton ja pilvetön sää kiidätti maratonin voittajan, kenialaisen Sabastian Sawen, maailman tämän kauden kärkiaikaan ja kaikkien aikojen viidenneksi kovimpaan aikaan, 2.02.05. Minulle sää lämpeni päivällä hieman liian kuumaksi, asteita oli radan varrella olevien mittarien mukaan 22 c-25 c.
Yhtenä kierroksena juostava reitti mutkitteli Valencian keskustassa käytännössä koko matkan ajan, joten kannustajia riitti hyvin. Olihan se mahtavaa kuulla kymmeniä kertoja kannustus "animo Seppo!" (lausuttuna Sepo, Zepo, Zipi tai Zippi)... Bändejä ja musiikkia oli muutaman kilometrin välein, ylävitosia löin muutaman tuhat kertaa, hauskoja kylttejä oli valtavasti ja huoltopisteitä oli suorastaan yllättävän paljon noin kuuden kilometrin välein. Niistä sai mm. urheilujuomaa, vettä, energiageelejä ja banaania, sekä halutessaan kylmägeelisuihkautuksen lihaksiin.
Valencian maaliintuloa on kehuttu, eikä turhaan. Välimeren rannalla sijaitsevalla tyylikkäällä alueella viimeiset sadat metrit juostiin meren päälle rakennetulla baanalla ja valtavan huutomyrskyn keskellä. Varmasti yksi parhaista loppuhuipennuksista.
Oma juoksuni meni hyvin perinteiseen tyyliin. 25 kilometriin saakka pystyin pitämään pk-kestävyysvauhtini eli noin 5.40 minuuttia kilometriltä, eli puolikas meni alle kahden tunnin. Sen jälkeen alkoi mahavaivat, jotka toivat ainakin viisi minuuttia lisää aikaani. Noin 4.30 ollut loppuaikani tyydyttää kuitenkin minua. Tärkeintä oli saada suoritusmerkintä 20. juhlamaratonistani. Tämän vuoden juoksukauden päätöskisa mentiin hymyssä suin ja alhaisilla sykkeillä.
Kuten kaikissa juoksutapahtumissa, on myös Valencian maratonissa hyvät ja huonot puolet. Miinuksena ehdottomasti valtavan ihmismäärän aiheuttamat ruuhkat varsinkin maratonia edeltävänä päivänä. Miinukseksi laittaisin myös reitin tylsyyden. Positiivisia juttuja onkin sitten pitkä lista, joista suurimpana tänä vuonna mukana ollut vahva sympatia tulvatragedian uhreille. Sanoisin, että jokaisen maratoonarin kannattaa kokea Maratón Valencia.
Seppo Mustonen, maratoonari (20 juostua maratonia ja neljä polkujuoksua), Kempele