Lapin koulujen syyslomaviikko sujui ikimuistoisissa merkeissä junioreiden jääkiekkoreissulla Saksassa. Matkaan lähti viideksi päiväksi reilut parikymmentä 8-12-vuotiasta Tornion IHC:n pelaajaa sekä reilut kolmekymmentä huoltajaa ja perheenjäsentä. Koko tiimin edustuspaidoissa näkyi selkeästi sponsorin, Maratonseikkailujen suurta suosiota saavuttanut ja tässä kuussa tuotemerkiksi rekisteröity ”42195” logo. Tällä urheilureissulla tuli kerättyä tietenkin pari kokemusta myös juoksemisen parista.
Ennen varsinaisia pelipäiviä vierailimme Itävallassa Golmin alppikeskuksessa, joka tarjosi hienot puitteet ulkoilmaihmiselle. Golm sijaitsee Saksan rajan tuntumassa ja noin parikymmentä kilometriä linnuntietä Liechtensteinista länteen. Nousimme gondolihissillä noin 1800 metriin, mistä suuntasin lenkille torniolaisen Niku-Petteri Keskitalon kanssa. Mitään erityistä reittisuunnitelmaa meillä ei ollut, vaan lähdimme askeltamaan kiehtovia alppipolkuja suuntavaiston varassa.
Loivahkon parin kilometrin nousuosuuden jälkeen lähdimme laskeutumaan mielenkiintoiseen laakson, joka näytti kaartavan keskimmäisen hissiaseman suuntaan. Reittivalinta oli oikea, sillä maasto tarjosi kaikkea mahdollista nurmikentistä ja solisevista alppipuroista metsäreittiin, joka oli Nikun mukaan kuin ”Grimmin veljesten saduista”. Juuri tuossa kohtaa valitsimme hetkeksi väärän polun, joka päättyi pienelle peltotilkulle kesänavettoineen. Heidi ei kuitenkaan ollut tällä kertaa paikalla.
Loivaa laskuosuutta oli mukava hölkkäillä aurinkoisessa säässä, joka tarjoili parinkymmenen asteen lämmön. Noin tunnin juoksemisen jälkeen saavuimme otaksumallemme hissiasemalle, josta suuntasimme rinnettä ylös kohti lähtöpistettä. Peräti 40 minuutin puuskuttavan kipuamisen jälkeen olimme takaisin yläasemalla, jossa odotti ensimmäinen vesiryyppy pariin tuntiin. Ex tempore -periaatteella juostulle lenkille ei nimittäin sattunut juomaa mukaan…
Golm on huikea keskus ja sitä voi suositella vaihtelevilla alustoilla vuorijuoksusta tykkäävälle kuntoilijalle täysin sydämin. Arviooni tosin vaikuttavat olosuhteet, jotka sattuivat olemaan tuona sunnuntaina lähes optimaaliset. Kuvat kertovat tässäkin tapauksessa enemmän kuin tuhat sanaa! Reiteillä vastaan tulee erilaisia polkuja, nurmikenttiä, sorateitä ja haluttaessa jopa asfalttia.
Syyslomareissun toinen hieno juoksukokemus oli majapaikassamme Kemptenissä, jonka laajalla peltoalueella juoksin keskiviikkona harvinaisen hienon kolmen vartin aamulenkin. Peltoa halkoi kaksi polkua, joita pitkin pystyi juoksemaan noin kilometrin suuntaansa auringon ilmestyessä valaisemaan koko tienoota. Parempaa aloitusta päivälle saa hakea!
Samaisena keskiviikkona vierailin suomalaisen juoksu-urheilun pyhässä paikassa Münchenin olympiastadionilla, jossa vuonna 1972 Lasse Virén ja Pekka Vasala juoksivat Suomelle kolme kultamitalia. Näiden legendaaristen voittojen ohella Tapio Kantanen otti 3000 metrin estejuoksussa pronssia kenialaisten vanavedessä. Suomalaisten kultaradalle ei ollut tällä kertaa virallista pääsyä, mutta 7-vuotias poikani luikerteli pienestä aidanraosta juoksemaan kierroksen legendaarisella stadionilla. Se oli isälle hieno hetki!
Samaan aikaan jääkiekkoreissumme kanssa Laakson Jari seikkaili Nizzan ja Cannesin maisemissa, jotka ovat ensimmäisen Maratonseikkailut elämysmatkan näyttämöitä ensi vuoden marraskuussa. Jarin seikkailuista sekä Ranskan Rivieran tunnelmista lisää viikon kuluttua!